Erään maljakon tarina!

Meillä kaikilla on kotona tavaroita. Mutta miten ne sinne tulee? Nyt kerronkin teille tarinan tuosta ylläolevan kuvan kauniista maljakosta, kuinka se tuli meille...

Eräänä pilvisenä päivänä huomasin, että eräs ihannoimani bloggaaja/yrittäjä olisi Indietori-tapahtumassa, ja päätin että sinne minun on päästävä. Tiesin hänellä olevan siellä myynnissä meidän sisustukseen sopivia tuotteita, joten tiukka toimintasuunnitelma oli tehtävä. Torille matkustaessa sain mukaani taustajoukot ja nopealla puhelulla aijemmin jo torille saapuneelle tiedustelijalle sain tärkeimmät koordinaatit selville. Vielä blogini vieraileva agenttikoira Leijo mukaan ja täsmäiskuun...

Löydettyämme "kohteen", eli monday TO sunday HOME-bloggaaja Päivin pöydän, niin tuntui, kun olisin päässyt mustavalkoiseen paratiisiin. Jos näkee noin paljon kauniita mustavalkoisia (kauan jo haaveilemiania ihanuuksia) astioita kerralla, sekä niitä myymässä olleen ihastuttavan Päivin, niin ei voi sunnuntailta paljon enempää pyytää. Oli ihana nähdä hänet livenä. :)

Tiukka täsmäisku tuotti halutun tuloksen, koska löysin juuri sen mitä olin lähtenyt etsimäänkin, joten sen jälkeen kerkesimme kiertelemään hieman enemmän toria...
Aurinko alkoi pilkottamaan puolenpäivän aikaan siihen malliin, että näimme parhaaksi siirtyä seuraavaan vaativaan tehtävään. Suuntana siis Kaivari!

Kaivarissa käydessä on aina pakko piipahtaa Kaivarin Kanuunassa. Ja eih, se ei ole mikään pubi, vaikka nimi voisi sen kuvan antaa. Se on ihana kirppis. Siellä hyörittyämme tovin, suuntana oli päivän toinen täsmäisku, eli Helsingin Jäätelötehtaan jätskit. Voin vain sanoa, että ne ovat maailman parhaat jädet. Mä otin mansikan, kuten kuvan vaaleanpunaisesta unelmasta voitte arvata. Seuraavaksi matkamme jatkui...

...Syömään! Jeps, jädet olivat vain alkupalat. Päivän seikkailut saivat masut kurisemaan ja päätimmekin sitten porukalla, että kiinalaiseen mennään ja ulkona syödään. Siinä syödessämme mä jo funtsin, että millaisia kukkia uusi ihana maljakkoni tarvitsisi, minne sen ihanuuden kotona sitten sijoittaisin ja muuta todella tärkeetä. Ja koska tehtävä oli vasta puoliksi suoritettu, niin ruoan jälkeen lähdimme metsästämään niitä kukkia.

Plantagen, se ei ikinä petä. Sieltä löysin haluamani, eli valkoiset liljat. Viimeiset valkoiset liljat sieltä vein, mutta tehtävä on nyt suoritettu. Kaunis maljakko sai arvoisensa kukat. Ja niin he elivät elämänsä, onnellisina maljakon omistajina, loppuun asti...

                                                   ............................................................

Sain sitten soiton lekuriltakin tänään. Verikokeiden toiset tulokset tulivat ja Keliakian jotkut vasta-aineet olivat edelleen koholla (nämä jo toiset kokeet). Seuraavaksi onkin sitten vuorossa se kaikkien inhoama juttu, eli ohutsuolen tähystys. Sieltä sitten saa loppullisen varmistuksen (ja KELAa varten todisteet) Keliakiasta. Hassuinta tässä koko hommassa on se, että nyt joudun ihan lääkärin määräyksestä syömään kaikkea missä on gluteenia, eli normaali ruokavalio. Onneksi on loma, mahakivut sijoittuvat sitten siihen.
Mutta jos ihan tosi positiiviseksi alan; MÄ SAAN VIIMEISEN KERRAN SYÖDÄ MITÄ VAIN! :D

Onnensa kukkuloilla,