Ajattelin tässä näin sunnuntain ratoksi esitellä teille tuon meidän perheen pienimmän, eli maakilpikonnamme. Hän on pieni, mutta jumalattoman pippurinen tapaus. Ja ei, se ei ole hidas, kuten kilppareista väitetään. ;) Pidemmittä puheitta; Konnapojumme Osku-Oskulainen-Ode. :)
"Joo, siis mä oon se poju. Kohta täytän 12-vuotta, eli oon todella snadi vielä. Ajattelin elellä ihan tosi vanhaksi, ehkä jotain sata vuotiaaksi...
Tulin tähän perheeseen kymmenen vuotta sitten. Muutamaan otteeseen ollaan muutettu, ja aina olen saanut tutustua rauhassa uusiin mestoihin. Mulla on ihan oma reviiri, tällä hetkellä mun oma maja on rappusten alla olkkarissa. Sieltä näkee hyvin mitä noi tollot duunaa."
"Mä r-a-k-a-s-t-a-n syömistä. Olen kasvissyöjä, kuten muutkin nelivarvaskilpparit. Söisin vaikka koko päivän, jos noi tajuis antaa mulle safkaa niin paljon. En muuten diggaa yhtään niistä vitamiinijauheista joita noi tyypit laittaa mun ruokiin. Kaivankin vain ne salaatinlehdet suuhuni, joissa sitä vitamiinia ei oo. Hah, siitäs saavat... :) Mä oon muuten ihan nopee tyyppi, ja juoksenkin noiden perässä keittiössä, jos näen että ne menee sinne. Kiipeän myös jalkapöydälle jos ne ei huomaa mua, tai näykkäsen varpaasta. Kyllä ne sitten huomaa!"
"Siis mä tykkään "papanoista", ne on ihan parhautta. Niitä ei vaan saa paljoo syödä. Haistoin tossa keltaisessa kannessa niiden tuoksun ja ajattelin sitten maistaa sitäkin. Mun elämä on niin siistii. Mä nukun, otan lamppuu, kipittelen ympäri kämppää, kylven, nukun majassa ja syön..."
"...niin ja siis onhan mulla omalla mestallani oma kiipeilykeidas, siellä mä puran pahimmat energiat. Kiipeilen ja lötköttelen tossa puun päällä, se on siistii. Ja jos on ihan sika tylsää niin mä teen näin..."
"...meen MIXUn tossuun jemmaan vakoilemaan kaikkia. Oon nukkunutkin tuolla, ihan hyvin sain unta. Mä nukunkin aika paljon, sovin siis tähän perheeseen tosi hyvin. Talviunille (horros) menen yleensä syys-lokakuussa, mutta viime aikoina meitsillä on hieman vuodenajat sekaisin. Vetäisin nimittäin mun talviunet tossa kesällä ja nyt mua ei väsytä yhtään. Öisin toki goisaan, mutta aamulla taas odottelen virkeänä, että toi talon mamma löntystää ylhäältä alas ja laittaa mun lämpölampun päälle.
Hei kiva oli esittäytyä, toivottavasti tavataan täällä blogissa vielä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että jaksoit jättää jälkesi blogiini.